Syväjäädytettyjen alkioiden avulla voidaan matkata maailmankaikkeudessa hyvin pienillä aluksilla

Syväjäädytys ja kloonaustekniikka voivat mahdollistaa aikamatkailun sekä matkat maailmankaikkeudessa

Bioteknologian ja tietototekniikan yhteinen käyttö esimerkiksi pitkänmatkan avaruuslennoissa on tietenkin hyvin houkuttelevaa, ja siksi erityisesti kloonaustekniikka kiehtoo myös avaruuslentojen kannalta, koska tuolloin voidaan luoda hyvin kompakti sekä tehokas tapa matkustaa toisiin tähtiin ilman mitään jättimäisiä kustannuksia. Tuolloin ihmisen kloonattuja alkiota sekä jonkun henkilön EEG-käyrä tallennetaan alukseen, joka voidaan sitten lähettää kohti tuntemattomia tähtiä. Tuolloin tietenkin pitää alukseen tallentaa niitä tietoja, joiden avulla tuo avaruusmies sitten saisi tietää, mistä planeetalta hän olisi kotoisin.

Jos käytetään vain ihmisen alkioita, niin silloin ei avaruusaluksen tarvitse olla mikään kovin suuri. Oikeastaan vain Voyager- luotaimen kokoinen kapseli riittää, jotta tehtävä saadaan alkuun. Kun tuo alus lähetetään kohti toisia planeettoja tai tähtiä, niin sen sisään asennetaan sellainen kapseli, jossa on kloonattuja ihmisen solutasolla olevia siköitä, jotta tuo alus sitten pysyisi mahdollisimman pienenä. Sen sisällä voisi olla avaruuspuku, johon on rakennettu keinokohtu, jotta tuo aluksen astronautti sitten voidaan herättää henkiin jopa miljoonia vuosia kestävän avaruuslennon päätteeksi.

Mikäli tuo alus on pienikokoinen, niin se ei silloin vedä niin paljon meteoreja puoleensa kuin tieteiskirjoissa esitetyt valtavat avaruuslaivat. Samoin tuollainen pieni avaruusalus olisi helppo ohjata ulos aurinkokunnasta, koska sen matkaa voidaan vauhdittaa radioteleskooppien signaaleilla, jotka antavat sitten alukselle tarvittavaa lisänopeutta, jotta se sitten lennähtää ulos aurinkokunnasta, missä asumme. Tuon aluksen matka kohti tähteä, missä olisi eläviä sekä asuttamiskelpoisia planeettoja kestäisi parhaimmillaankin tuhansia vuosia, joten tuon takia aluksen sisätilat olisi jäähdytettävä absoluuttiseen nollapisteeseen, jotta sen sisällä olevat sikiöt säilyisivät palauttamismiskelpoisina tuon valtavan pitkän matkan ajan. Ja tietenkin tuon aluksen RTG- eli ydinparisto kuluisi matkan aikana loppuun. Kun tuo luotain lähestyy kohde aurinkokuntaa, niin sen voimantuotanto alkaa uudelleen.

Tuolloin luotaimen nokkaan asennettu aurinkokenno alkaa jälleen tuottaa energiaa tuolle alukselle, ja nuo sikiöt alkavat sitten kasvaa tuon puvun sisällä, ja niiden aivokuorelle voidaan syöttää dataa EEG-laitteeseen kiinnitetyn muunnetun sähköshokkilaitteen avulla. Ja tuo puku voidaan sitten varustaa sellaisella sähköisellä bodauslaitteella, mitä markkinoidaan TV:n ostoskanavilla. Kun tuo henkilö sitten alkaa heräillä, niin hänen aivoilleen siirretään se tieto, mitä hän tarvitsee onnistuneessa tehtävän suorittamisessa.

Kyseinen malli voisi olla sellainen realistinen matka muihin tähtiin, ja sen suoritusaika olisi jopa miljoonia vuosia. Kuitenkin esimerkiksi suprajohtavalla tietokoneella ja tarkalla tähtäyksellä voidaan tuo tehtävä toteuttaa kunniakkaasti, mutta missään nimessä se ei liene tarkoituksenmukaista. Näet silloin voisi edessä olla "kosminen sikojenlahti", joka varmasti saisi aikaan kysymyksiä NASA: n tai muun operaation suorittaneen tahon käsityksestä moraalista.

Kun tuollainen mielikuvituksellinen avaruuslento joskus toteutettaisiin, niin pitää aina muistaa sellainen asia, että nuo ihmiset eivät koskaan tulisi takaisin, ja silloin tietenkin tulee mieleen moraalinen aspekti, eli olisiko meillä oikeutta lähettää ihmisiä tuollaiselle lennolle, varsinkin kun heitä ei sitten koskaan saataisi takaisin, eikä heiltä itseltään koskaan olisi kysytty lupaa tällaiseen operaatioon. Tuolloin tietenkin voidaan miettiä sitä, että vaikka aluksella olisi käyttössään tehokkaat VR (Virtual Reality) eli virtuaalitodellisuuteen- sekä suoraan aivorunkoon ohjattuun sähköiseen ärsytykseen perustuvat opetusvälineet, niin silti vieraalla planeetalla varmasti tulisi vastaan tilanteita, mitkä eivät mitenkään vastaa sitä, mihin Maassa on varauduttu.

Kuitenkin myös tekniikka saattaisi sitten pettää matkalla, eikä tällaiseen matkaan muutenkaan vielä kyettäisi, koska tuon kloonaustekniikan vaatima autonominen tekoäly ei ole vielä tarpeeksi kehittynyt. Tuolloin tietokoneen pitää voida toimia täysin autonomisesti tuolla kaukaisessa avaruudessa. Kuitenkin tuollainen tapa taittaa matkaa alkiona on hyvin kiinnostava, ja sen takia tuollaista avaruusmatkaa voidaan aina pohtia. Samoin tuollaisilla pakastetuilla alkioilla voidaan toteuttaa sellainen aikamatka, mitä me voisimme oikeasti tehdä. Tuolloin ihmisen elämäntapahtumista sekä hänen saamastaan opista voidaan valmistaa tallenne, ja tuon henkilön perimäaines sitten siirretään johonkin alkioon, mikä laitetaan sitten johonkin syväjäädytettyyn astiaan. Ja tuo astia voidaan sijoittaa joko jonkun vuoren sisään, tai se voidaan ampua johonkin kauas avaruuteen, missä se sitten on täydellisessä kylmyydessä.

Tämän jälkeen sitten tuo kapseli voidaan noutaa takaisin, kun tuota henkilöä sitten tarvitaan. Jos tuollaista syväjäädytystä käytetään esimerkiksi aikamatkustukseen, niin silloin ajattelen leikilläni sellaista asiaa, että tuollaisen kapselin paikka voidaan laskea hyvin tarkasti, jos se ammutaan aurinkoa kiertävälle radalle. Tuolloin Pluton takana kiertävä kapseli voisi olla kooltaan vaikka termospullon luokkaa, ja sitten tuo raketilla matkaan lähetetty kapseli vain joskus tulevaisuudessa noudetaan tuolta kaukaa takaisin. Kyseinen aikakapseli sitten kannattaa sijoittaa tuonne kauas avaruuteen, koska silloin sen sisältö olisi turvassa, ja koska lämpötila tuolla kaukana on niin alhainen, ei kapselin kuoren vahingoittuminen kuitenkaan vahingoittaisi sen sisältöä, koska tuo sikiö olisi vain jääkappale. Kun pohditaan tällaisia asioita, niin tietenkään kukaan ei oikeasti väitä, että noita kokeita tai aikamatkoja syväjäädytettyjen kloonien avulla kukaan vakavissaan harkitsisi. Mutta aina löytyy ihmisiä, jotka eivät aina mieti tekojensa seurauksia.

Tuollainen kloonattujen eli monistettujen alkioiden avulla tapahtuva aikamatka on sikäli mielenkiintoinen pohdinnan kohde, että jos esimerkiksi blastulavaiheen alkioita pakastetaan lähelle absoluuttista nollapistettä, niin ne voidaan sitten joskus herättää henkiin, jos lämpötilan nosto on erittäin hidasta sekä hyvin kontrolloitua, niin silloin voidaan esimerkiksi luoda kopioita maailman huippuluokan tiedemiehistä sekä muista tärkeistä henkilöistä, ja heidät voidaan sitten lähettää jonnekin kauas universumiin odottamaan tilannetta, missä noiden henkilöiden kykyjä tarvitaan. Kuitenkin pitää muistaa se, että tiedemieheksi tai -naiseksi kasvetaan, eli perimä ei yksin riitä siihen, että henkilöstä tulee joku Enrico Fermi tai Albert Einstein. Vaaditaan myös tilaisuus oppia akateeminen sekä tiedelähtöinen ajattelutapa, joten pelkkä tiedemiehen kloonaaminen ei missään tapauksessa takaa sitä, että henkilö siirtyisi tiedemiehen uralle. Joten myös kasvatus sekä koulutus ovat asioita, joita ei voida tuolloin sivuuttaa,